Se oli aurinkoinen lauantai keskellä heinäkuuta, kun kylän kesäjuhlat meinasivat mennä päin prinkkalaa. Juhlateltta oli sortunut myrskyssä, äänentoistolaitteet kastuneet ja makkaragrilli oli mystisesti kadonnut yön aikana.
Ihmiset pyörittelivät päitään. “Ei tästä mitään tule. Juhlat on peruttu.” Mutta silloin, jostain pölypilven keskeltä, paikalle kurvasi vanha mutta luotettava pakettiauto – ja sen ratissa istui Panomies.
– “No niin, missä täällä tarvitaan panemista?” kysyi Panomies virnistäen ja nousi autosta työkalulaukku kädessä.
Kolme tuntia myöhemmin:
- Teltta seisoi tukevammin kuin koskaan – Panomies teki uudet tukipalkit käsin paikan päällä.
- Äänentoisto oli kuiva ja toimiva – Panomies oli käynyt hakemassa varakaiuttimet ex-vaimonsa autotallista.
- Grilli? Hän rakensi uuden öljytynnyristä ja kuumensi sen kuin mestari.
- Ja kaupan päälle hän vielä järjesti paikalle bändin, jota ei kukaan osannut odottaa – Pate & Pakotiet, paikallinen rock-legenda.
Ihmiset nauttivat. Lapsilla oli hattaraa. Vanhukset keinuttivat jalkoja musiikin tahdissa. Ja Panomies? Hän istui kivellä, hörppi kahvia ja katseli kättensä jälkeä tyytyväisenä.
Eräs vanha rouva tuli nykäisemään häntä hihasta.
– “Panomies… sä kyllä panet hommat kuntoon.”
– “Muuta en osaa,” Panomies vastasi ja virnisti leveästi.
Loppusanat
Panomies ei ehkä ole sankari viitassa, mutta hän on juuri se mies, joka ilmestyy paikalle silloin kun kaikki näyttää menevän pieleen. Hän ei kysy, kuka on syyllinen – hän kysyy, mikä pitää laittaa kuntoon. Ja kun Panomies on käynyt paikalla, kaikki on vähän paremmassa jamassa kuin ennen.
